Yksitoista tolppaa

? tai yksitoista pyörätelinettä? Joka tapauksessa tolppien ympärillä on tulevaisuudessa lukuisia pyöriä. Vai pitääkö pyörät todellakin taluttaa kauas pyöräväylästä talojen seinustoilla oleviin pyörätelineisiin?

Pensselit pois ammattitaidottomilta katumaalareilta

Katuojaan päättyvä pyörätie! – Korkeaan reunatukeen loppuva pyörätien jatke! – Pyöräilijä ajaa tahtomatta jalkakäytävälle, mikä päättyy jyrkkiin portaisiin! – ?Kaistaviiva? loppuu juuri silloin, kun sitä eniten tarvitsisi! Miten tämä kaikki on mahdollista? ? ja miksi autolla ajaessani en törmää yhtä huonoihin ratkaisuihin? Autoliikennettä on suunniteltu aina ammattimaisesti ja harkiten, kun taas pyöräily mielletään toisarvoiseksi, mihin aikaa ja resursseja ei kannata tuhlata. Mutta miksi muutaman metrin viivan oikeinmaalaus voi olla noin vaikeaa?? 1.
Viiivat on maalattu väärin

Jos pyörätie loppuu ja risteyksen jälkeen pitäisi jatkaa kadulla ajoa, viivojen (pyörätien jatkeen) pitää johtaa kadulle, ei kohti jalkakäytävää. Viivojen oikeinmaalaus on yhtä tärkeää autoille ja pyörille. Pyörien pitää tietää, missä ajaa ja autojen pitää tietää, että pyörät siirtyvät kadulle. Nyt kaikissa väärin maalatuissa paikoissa autoilijat yllättyvät pyöräilijän liikkeistä ja onnettomuustilanteessa syyllinen saattaa olla jopa pyöräilijä.

2.
Viivoja on maalattu vääriin paikkoihin

Pyörätien jatkeita on maalattu varmuuden vuoksi myös niihin ilmansuuntiin, mihin pyörätie ei jatku. Vaikka viivat kuluisivat olemattomiin, niitä maalaillaan jatkossakin aina yhtä väärin. Sama kuin suojatie tai ajokaista päättyisi seinään, saa kävellä tai ajaa, mutta mihinkään siitä ei pääse!

3.
Viivat loppuvat kriittisissä paikoissa

Ajaessani kodistani (Pohjois-Haaga) keskustaan pyörätien ja jalkakäytävän erotusviiva muistuttaa lähinnä katkoviivaa. Viiva katkeaa lähes jokaisen taloliittymän, bussipysäkin, näennäisen hiekkapolun, parkkipaikan ja porttikongen kohdalla ? vaikka niissä paikoissa viivan olemassaolo olisi erityisen tärkeää. Mikä muu viestittää autoille ja jalankulkijoille, että jalkakäytävällä on myös pyörätie ja pyörät tulevat vieläpä molemmista suunnista ja suhteellisen kovaa. Taas niissä kohdissa, missä katumaalarit uusivat kuluneita viivoja kerran kesässä, viivan merkitys on huomattavasti vähäisempi. Poikkiliikennettä niissä kohdissa ei ole! Myös maassa olevaa pyöräsymbolia käytetään kovin säästellen.

Jos samat katumaalarit hoitaisivat myös autoliikenteen maalaukset, niin risteysalueiden kaistaviivat, sulkuviivat ja maanuolet loistaisivat poissaolollaan tai näyttäisivät väärin. Ajokaista muuttuisi yllättäen jalkakäytäväksi, joka päättyisi portaisiin tai ojaan. Ja joskus ajokaista vain loppuisi.

Olisiko HKR:n, Staran ja aliurakoitsijoiden aika muuttaa arvoja, asennetta ja rakennustapoja. Myös pyöräilyprojekti voisi kokouksissaan puida tämän hetken tilannetta.

Läjä kuvia, missä katumaalareilla ei ole ollut paras päivä: