“tukholmalaistyylinen” vuoropysäköinti

Helsinki onnistui viimein keksimään ratkaisun, miten turvataan raitiovaunujen kulku kapean poikkileikkauksen asukaspysäköintikaduilla. Kahden lumitalven ja lukuisten ratikkakiskopysäköintien jälkeen kaupungin oli pakko turvautua vuoropysäköintiin. Siirtokehotukset on mietitty siten, että kadun toisella puolella pysäköinti on kielletty maanantaista keskiviikkoon kello 9-15 ja toisella puolella torstaista lauantaihin samoin kello 9-15. Mutta onko kolme peräkkäistä päivää lumien luontiin esim. Tehtaankadulla jo hätävarjelun liioittelua?

Mutta miten kiellot on toteutettu? Kun tehtävä annetaan Staralle, toteutuksen luovuus on harvoin esteenä. Tehtaankadulla ja Laivurinkadulla Stara on näppärästi peittänyt jätesäkillä varsinaiset liikennemerkit ja asentaneet siirtokehotusmerkit irtojalkoihin niiden viereen. Nerokasta. Ainoa surkeus on se, että nyt koko kadunmitalla ei ole voimassa varsinaiset rajoitukset (asukaspysäköinti) eikä maksullisuus. Myöskään City Car Clubin ja Venäjän Federaation edustan ainainen pysäköintikielto eivät ole voimassa. Nyt koko katu toimii ilmaisena parkkipaikkana lukuun ottamatta siirtokehotus aikoja. Kaksi vuotta reipasta suunnittelua ja näinkin näppärä toteutus! Olisiko tukholmalaistyylinen toteutus voitu korvata Tukholman tyylisellä? joka on ollut siellä käytössä jo yli kaksikymmentä (20) vuotta.

Jotta tähänkin juttuun saadaan edes vähän pyöräilyä, on pakko mainita HS:n (18.1.2013) kirjoitus talvipyöräilystä. Artikkelissa yllapitoinsinööri Pekka Isoniemi hehkutti suuria autojen siirtolukuja, aivan kuin se jotenkin liittyisi pyöräilijän arkisiin ongelmatapauksiin. Joka tapauksessa Isoniemi kertoi jopa 20 000 auton siirrosta jo tänä vuonna kuin aikaisempina talvina lukumäärä ovat olleet 5 000-7 000 siirtoa. Hieman ihmeellistä olla ylpeä siirtojen paljoudesta. Entä jos talvella 2013-2014 siirrettäisiin vaikka 40 000 autoa, olisiko se jokin laadun mittari – ylimääräisen bonuksen maksuperuste – vai organisoinnin huonous? Suuri määrä kertoo juuri organisoinnin ja ratkaisujen puutteesta. Toivottavasti he eivät oikeasti mittaa tehokkuutta määrällä. Itse näkisin hyvän ja onnistuneen talven jos siirtoja olisi nolla.

Jotta kirjoitus ei menisi yksipuoliseksi valittamiseksi; otetaan keskusteluun mukaan rapullinen töölöläisiä. He ovat heränneet vastustamaan diktatuuripyöräilijöitä ja ihmisistä eteenkin hra Kivekästä ja hra Salermoa: jotka kaadattavat puut, poistavat ratikkapysäkkiparin ja ottavat kadunvarsipysäköinnin pois. Mutta mikä edellisissä väitteissä on totta? Puiden kaato on normaali puunhoitotoimenpide: puita kaadetaan ja uusia istutetaan. Puut eivät mitenkään vaikuta pyöräliikenteen poikkileikkaukseen. Ratikkapysäkkipari: linjan kahdeksan nopeutussuunnitelma on syy pysäkkien poistoon, ei pyöräjärjestelyt. Ratikkapysäkkien kohdalla kadun linjaus pysyy vastedes samassa kohdassa. Yöpysäköinnin poisto: Länsisataman ja Jätkäsaaren liikennemäärien toimivuustarkastelun mukaan välityskykyä on pakko lisätä. Jälleen pyöräjärjestelyt eivät edellytä yhdenkään yöpysäköintipaikan poistoa. Niiden siirto vasemman kaistan vasempaan reunaan voisi kylläkin toimia yökäytössä paremmin pyöräilyn rinnalla. Mutta eipä niitäkään tule. Kaistamääräkin pysyy samana, ainoastaan toinen kapenee 0,25 metriä.

Töölöläiset, etunenässä toimittaja Anna-Maija Gruber, ovat perustaneet adressin vastustamaan lähes kaikkea mikä liittyy pyöräilyyn heidän omalla kadullaan. Mutta miksi vasta nyt? Asiaa on puitu kohta kolme vuotta ja pikainen googlaus löysi pari mielenkiintoista asiakirjaa ensivaiheista: demonin maineeseen päässyttä HePoa tai Kivekästä niistä ei löydy; eikä myöskään Gruberia ystävineen ja serkkuineen, ja muineen rapun asukkaineen. Se mitä itse olen kuullut ja lukenut vuorovaikutuksista, niin positiivinen ilmapiiri on ollut suurena enemmistönä. Vain pieniä detaljeja on vaadittu. Yksisuuntaisuus ja ylipäänsä pyöräilymahdollisuus ruuhkaisella kadulla ovat olleet suurin kiitoksen aihe.

Ardessin data on myös suorastaan hilpeää: tällä hetkellä (22.1. illalla) 67 nimeä 53 eri ip-osoitteesta ja kymmenen vieläpä eri paikkakunnalta, niistä kaksi Haagista: todellisesta pyöräilykaupungista. Ja pyöräilymäärät tulevalla pyörätiellä: useampi tuhat per päivä. Jo tällä hetkellä Mechelininkatua ajelee kesäisin puolen tuhatta joka päivä, josta suurin osa vieläpä kadulla. Helsingissä pyöräilyn kulkutapaosuus 11% kaikista tehdyistä matkoista. Näillä tilastoilla ei haittaa vaikka töölöläistalon B-rappukin yhtyisi adressiin.

Mutta mitä voisi korjata vuorovaikutuksessa: Tällä hetkellä asiakirjat ovat yleisesti nähtävänä paikallisessa kirjastossa, Ksv:llä, verkossa ksv:n sivuilla, Laiturilla, Kaupungintalolla ja erikseen pidettävässä tilaisuudessa. Niiden olemassa olosta tiedon saa paikalliset seurat (tässä tapauksessa Töölö-seura), paikallislehdessä ilmoitus ja vain sillä kadulla olevat taloyhtiöt rappujakeluna. Mutta kun liikennesuunnitelmasta on kyse, myös muut lähikatujen asukkaat käyttävät niitä. Joten tähän asiaan pitäisi saada muutos ja mielipiteitä – myös positiivisia – pitää saada jatkossa myös muiden katujen asukkailta, koko kaupunginosasta. Ihmeellistä ajatella, että vain kyseisellä kadulla asuvat käyttäisivät pyöräkaistoja/ -teitä ja vain niiden mielipide olisi tärkeää. Voisiko samaa ajattelutapaa käyttää myös autoilijoihin? Tätä katua ajaa vain tämän kadun asukkaat..

Linkkejä:

Adressi: http://www.adressit.com/keskustelu/44902

Vasta-adressi: (odottaa syntymistä)

Ksv forumin kysely keväältä 2010: http://www.ksv.hel.fi/keskustelut/aiheet/uusia_pyoratiejarjestelyja
(huom! vain kaksi kommenttia)

Ilmeisesti ensimmäinen pyörätie dokumentti: http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esit…
(huom! vuorovaikutuksessa kolme palautetta)

Havainnemateriaalia: http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esit…

Kuvia: Tehtaankatu, Laivurinkatu ja Värtavägen (Tukholma) (kuvattu 20.1 ja pakkosiivouksen jälkeen 22.1: pakkosiivousyö tisd. kl. 0-6). Tukholmakuvat ovat ilmeisesti väärässä järjestyksessä.